Tänään töissä mietiskelimme joulusiivouksen tarpeellisuutta. Yksi työkaveri oli huolissaan siitä, voiko hän jättää kaapit siivoamatta. Toinen oli tehnyt kunnon siivouksen jo viime viikonloppuna, ja totesi, että se saa olla hänen joulusiivouksensa. Minä kehotin muita suhtautumaan rauhallisesti: siivoaminen voi ääritapauksessa jopa viedä hengen, kuten isomummolleni Matildalle kävi lähes 80 vuotta sitten:

Matildan mies kuoli keskellä kylmintä talvea. Matilda teki suursiivouksen hautajaisia varten. Pesi huoneet lattiasta kattoon. Lukemattomat reissut kaivolle talvipakkasessa vuorottelivat hien pintaan nostattavan seinien, katon ja lattian kuurauksen kanssa. Matilda, joka ei koskaan sairastellut, vilustui. Tauti paheni keuhkokuumeeksi.

Tuohon aikaan Englannissa tohtori Fleming tutki Penicillium-homeen vaikutusta bakteereihin, mutta apteekkitavaraksi saakka penisilliiniä ei kehitettäisi vielä viiteentoista vuoteen. Matilda ja hänen miehensä haudattiin samana päivänä. Silloin pakkaset olivat jo lientyneet, ja koko päivän satoi lunta.

Tuo kaikki on niin lähellä ja silti niin kaukana. Vesijohto ja antibiootit olisivat jatkaneet Matildan elinaikaa jopa monta kymmentä vuotta. Eivät ne kovin kauaa ole apunamme olleet, vaikka nyt tuntuvat itsestäänselvyydeltä. Esimerkiksi mummolaani asennettiin vesijohdot vasta 1970-luvun alussa.