Rakkaus
Jotta voisi rakastaa itseään, pitäisi saada rakkautta kanssaolennoilta. Muuten käy niin kuin Tove Janssonin Näkymättömässä Lapsessa: haalistuu ja haalistuu, kunnes muuttuu näkymättömäksi. Miltä tuntuisi, jos jonain aamuna peilistä ei katsoisikaan kukaan? Silloin pitäisi äkkiä hankkiutua muumiperheen ihmismäisen vastineen hoiviin. Mutta kokonaan näkyväksi palautuu vasta, kun uskaltaa ilmaista tunteensa aidosti, myös ne kielteiset.
Kommentit