Niin katoaa mainen kauneus...

Tätä ruusuryhmää kuvasin ensimmäisen kerran syksyllä ruskan ja yöpakkasten aikaan. Se oli niin uskomattoman kaunis, kirkkaita syksyn värejä, ohut jääkerros mehevissä marjoissa.

Sitten tuli talvi ja pimeys, jäljellä vain lumihangesta törröttävät piikkiset oksat auton valojen kylmässä loisteessa. Olkaa hyvä!

Ehkä palaan keväällä kameran kanssa ruusuryhmän luo kuvaamaan vaaleanvihreitä silmuja toukokuun leppeässä valossa.

Elämä ei ole jana. Se on ympyrä.