Erään hankkeen tiimoilta jouduin istumaan monta palaveria erään luottamushenkilön kanssa. Kokemus oli ahdistava.

Opiskeluaikoina opintosuunnitelmaamme kuului muutama tunti työpsykologiaa. Opettajamme kertoi, että 1900-luvun alussa oli vallalla ideologia, jonka mukaan työläinen on luonnostaan laiska ja kuriton. (En muista, oliko kyseessä keynesiläinen vai monetaristinen teoria, eikä Google tuonut apua.) Tuon teorian tilalle on tullut uusia, vai onko? Tuo luottamushenkilö ajatteli samalla tavalla kuin tehtailijat sata vuotta sitten. Kun esiteltiin työtä säästäviä uudistuksia, hän kommentoi: "Maarialtahan loppuvat työt". No eivät lopu, mutta fyysinen kuormitus helpottuu. Ja se jatkuva tytöttely ja sovinistiset vitsit...

Demokratiassa on kuulemma kansalaisten oma vika, jos päättäjät eivät ole ajan tasalla. Mutta jokaisella on vain yksi ääni, eikä veto-oikeutta ole kellään... No, sain sen fyysistä kuormitusta helpottavan ratkaisun. Palkkatyöläisesimiesten päätöksellä.